Domino-valkosuklaamoussekakku

Olen useaan otteeseen maininnut, että moussekakut kuuluvat suosikkileivonnaisiini. Erityisesti suklaata sisältävät versiot ovat omia makunystyröitäni hiveleviä. Jääkaapissani sattui olemaan joulun jäljiltä mascarponetuorejuustoa, jossa päiväys läheni uhkaavasti. Sille piti siis alkaa miettimään hyödyntämiskohdetta ja mikä onkaan sen parempi paikka kuin moussekakku.

Yleensä teen moussekakut ilman liivatetta pelkästään suklaan hyydyttävää voimaa hyödyntäen. Tällä kertaa en halunnut lopputuloksesta kovin makeaa, joten jouduin vähentämään suklaan määrää ja käyttämään hyydyttämiseen peräti yhden liivatelehden. :) Annoin kakun olla jääkaapissa yön yli ja seuraavana päivänä leikatessa mousse pysyi juuri ja juuri kasassa. Seuraavalla kerralla aion käyttää yhden sijaan puolitoista liivatelehteä, jolloin koostumus on hieman jämäkämpi. Laitoin kyseisen korjauksen myös ohjeeseen. Jos ei ole aikaa antaa kakun tekeytyä jääkaapissa vuorokautta, voi mousseen käyttää kaksi liivatelehteä, jolloin hyytyminen tehostuu. Itse täytteen maku on melko mieto ja se miellyttää varmasti myös niitä, jotka eivät niin fanita valkosuklaata. Halusin lisätä täytteeseen myös jonkin pienen makusäväyksen ja päädyin käyttämään liivatteiden sulatusnesteenä amaretto likööriä (jota ei muuten saa Alkosta). Sen tilalla voi käyttää hyvin esim Cointreauta tai muuta makeaa likööriä.

Viime aikoina olen käyttänyt moussekakuissa melko pitkälti murotaikina- ja digestivepohjia. Nyt päätin hakea hieman vaihtelua ja kaupan keksihyllyltä mukaan tarttui paketillinnen minttudominoja.  Dominot ovat niin hyviä, että halusin lisätä niitä pohjan lisäksi myös kakun pinnalle, jossa ne tuovat maun lisäksi myös mukavaa ilmettä ulkoasuun.

Tämän postauksen myötä haluan toivottaa kaikille blogini lukijoille erittäin makoisaa vuotta 2016!

Pohja:

175 g domino keksejä

25 g voita

Valkosuklaa-mascarponemousse:

100 g valkosuklaata

250 g mascaroponea

125 g Flora Vispiä

125 g Flora Vanillaa

1 1/2 liivatelehteä

2 rkl amaretto likööriä

Pinnalle:

5 domino keksiä 

Valmista pohja

Pingota leivinpaperi halk. 18 cm vuoan pohjalle. Leikkaa leivinpaperista suikaleet ja kiinnitä ne voita liimana käyttäen vuoan reunoille.

Irrota keksinpuolikkaat toisistaan ja kaavi täyte kulhoon. Murskaa keksiosat kaulimella minigrip-pussissa. Laita voi ja domino keksien täyte mikron kestävään kulhoon ja kuumenna puoliteholla välillä sekoittaen, kunnes seos on sulaa ja yhtenäistä. Lisää jauhetut keksit ja sekoita tasaiseksi. Painele seos tasaisesti irtopohjavuoan pohjalle ja laita jääkaappiin vetäytymään moussen teon ajaksi.

Valmista valkosuklaa-mascarponemousse

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Laita valkosuklaa ja 30 g Flora Vispistä mikron kestävään kulhoon. Kuumenna täydellä teholla parikymmentä sekuntia kerrallaan, välillä sekoittaen, kunnes seos on tasaista. Kääntele mascarpone suklaaseoksen joukkoon. Vaahdota loput Flora Vispistä ja Flora Vanilla samassa kulhossa jämäkäksi vaahdoksi. Kääntele puolet vaahdosta suklaaseoksen joukkoon. Voit käyttää sähkövatkaimen pienintä tehoa sekoituksessa. Kuumenna amaretto kiehuvaksi ja lisää joukkoon kuivaksi puristetut liivatelehdet. Sekoita liivateseos ohuena nauhana suklaavaahdon joukkoon. Kääntele lopuksi Flora Vispi+Vanilla vaahto täyteeseen. Kaada seos keksipohjan päälle ja laita jääkaappiin.

Koristele

Hienonna dominos pieneksi muruksi ja ripottele tasaisesi moussen pinnalle. Anna kakun hyytyä mielellään seuraavaan päivään.

Englantilainen hedelmäkakku

Joululeivonnaisten sarja saa jälleen jatkoa. Tällä kertaa vuorossa on legendaarinen englantilainen hedelmäkakku. Parastahan tässä kakussa on se, että siihen voi upottaa lähes kaikkia mahdollisia ylijäämäraaka-aineita, joita kaapin perälle on jäänyt. Mukaan voi laittaa niin rusinoita, pähkinöitä kuivattuja hedelmiä yms. Itse tein sen virheen, että silppusin cocktailkirsikat ja pähkinät liian pieneksi paloiksi, mikä ei esteettisesti ole se paras mahdollinen ratkaisu. Ohjeeseen insipiraatio on haettu Hellapoliisilta. Enää olisi joulun perinteisistä vuokakakuista tekemättä taatelikakku, mutta se saattaa ajan puutteen myötä jäädä tänä vuonna leipomatta. Ensi vuonna täytynee aloittaa tekemään joululeivonnaisia jo syyskuussa. :)

Englantilainen hedelmäkakku

200 g voita

2 dl (175 g) ruokokidesokeria

3 kananmunaa

3 1/2 dl (230 g vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 dl pähkinöitä rouhittuna (käytin pähkinäsekoitusta, jossa oli vähän kaikenlaisia pähkinöitä)

1 dl rusinoita

100 g coktailkirsikoita (ei liemessä olevia)

100 g appelsiinikuoripaloja

2 rkl amaretto-likööriä

Voitele ja jauhota pyöreä rengasvuoka. Pilko pähkinät ja cocktailkirsikat haluamasi kokoiseksi paloiksi. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Kääntele vaahdon sekaan pähkinät, cocktailkirsikat, rusinat ja appelsiinikuoripalat. Siivilöi taikinan sekaan jauhot ja kääntele varovasti. Lisää lopuksi amaretto ja kaada taikina vuokaan. Paista alatasolla 50 - 55 minuuttia, kunnes tikulla kokeiltaessa siihen ei tartu taikinaa. Anna jäähtyä ja kumoa. 

Arvostelussa Fazer Present

Nyt seuraa jotain tässä blogissa täysin ennennäkemätöntä eli tuotearvostelu. Tykkään lukea muiden bloggaajien arvosteluja erilaisista karkeista, suklaista ym. herkuista, joten täytyyhän sitä kokeilla, miten se itseltä onnistuu. Ensimmäisessä arvostelussa kohteeksi valikoitui itse oikeutetusti näin joulun alla uudistettu Fazer Present konvehtirasia. Ainakin omassa lähipiirissäni kyseinen tuote on ostetuin konvehtirasia yhdessä Pandan juhlapöydän konvehtien kanssa.

Fazerin suklaarasia on kokenut suuria uudistuksia tälle vuodelle, mikä on tietenkin aiheuttanut porua kansassa. Ensin vietiin piparisuklaa ja sitten vielä tämä. 300 gramman rasia on kutistunut 260 grammaan ja makuvalikoima on pistetty lähes täysin uuteen uskoon. Vanhoista mauista mukana ovat toffee, latte ja minttutryffeli. Tuotekehityksen kovan kouran ovat puolestaan kokeneet, karpalo, caramel ja cappuccino toffee. Uusina makuina mukaan on tuotu sitruunapiiras, marmeladi, caramel fudge sekä mantelitryffeli.

Ennen maistamista minua korpeaa heti yksi asia, nimittäin marmeladin ymppääminen mukaan konvehtirasiaan. Miksi, miksi ja vielä kerran miksi? Pandahan teki tämän liikkeen jo aiemmin, mutta siellä sentään älyttiin laittaa ainoastaan yksi kappale kerrokseen, tässä niitä on mukana kaksi! Oman empiirisen tutkimukseni mukaan, joka kohdistuu omiin sukulaisiini ja tuttuihini, 90 % jättää marmeladin Pandankin rasiassa viimeiseksi valinnaksi, joten ei voi kuin ihmetellä tätä maku-uudistusta.

Nyt, kun verenpaine on alkanut hiljalleen laskemaan, on aika siirtyä itse asiaan. Arvostellaan jokainen konvehti yksi kerrallaan asteikolla 1-5 ja lasketaan lopuksi keskiarvo.

Minttutryffeli, 3/5: Tummaa suklaata ympäröi kiinteä mintun makuinen tryffelitäyte. Täytteen koostumus miellyttää ja minttu maistuu melko voimakkaana, jakaa varmasti mielipiteitä. Itse pidän mintun ja suklaan yhdistelmästä, kunhan maku ei ole niin voimakas, että alkaa muistuttamaan hammastahnaa.

Toffee, 4/5: Muodoltaan identtinen minttutryffelin kanssa. Tumma suklaa on vaihtunut maitosuklaaseen ja sisällä on toffeetäyte, jonka koostumus on hyvä, sopivan kiinteä. Toffeessa mukava suolainen vivahde, joka korostaa suklaan makua. Veikkaisin, että vähiten mielipiteitä jakava konvehti Presentissä.

Latte, 2/5: Latte maistuu miedosti ja varmasti uppoaa sellaisiinkin ihmisiin, jotka eivät kahvista niin välitä. Kovahko koostumus yhdistettynä mitäänsanomattomaan latten makuun ei säväytä.

Caramel fudge, 3/5: Todella makea fudgekarkki, joka on ihan kiva, mutta ei loista millään tavalla. Kuvaa hyvin koko konvehtirasian perusilmettä.

Sitruunapiiras, 3/5: Mielenkiintoinen maku-uudistus. Sitruunapiiraasta tulee mieleen ennemmin juhannusjuhlat kuin joulu. Maku on hyvä, ei liian sitruunainen, mutta kuitenkin tunnistettava.

Mantelitryffeli, 4/5: Maku yllättää positiivisesti muistuttamalla maailman kaikkeuden parasta herkkua Wiener nougatia. Koostumus samaa fudgea, mikä alkaa jo kyllästyttämään. Missä on kreemitäytteet!!?

Marmeladi, 1/5: Juuri sellainen kuin olettaa sopii. Päällä ohut kerros tummaa suklaata ja sisällä mansikan? makuinen marmeladikarkki, jelly tai mikä oikeaoppinen nimitys lieneekään. Ei mielestäni kuulu konvehtirasiaan, ne jotka tykkää voi ostaa vihreitä kuulia. ;)

Keskiarvo, 2,86/5: Uudistettu Fazer Present on ottanut askeleen, jopa kaksi väärään suuntaan. Jos verrataan nyt Fazeria sen pahimpaan kilpakumppaniin Pandaan, on taistelu kääntymässä Jyväskylän Vaajakoskelle. Pandan juhläpöydän konvehdeissa makumaailma on rikkaampi ja koostumuksia löytyy enemmän. Vuosia sitten, kun Presentistä löytyi vielä muun muassa geisha-konvehti oli tämä kaksinkamppailu selkeästi Fazerin heiniä. Niin ne ajat muuttuu, myös makeismaailmassa!

PS: Makuasiat ovat yksilöllisiä ja niistä voi ja pitääkin keskustella. Jos olet samaa mieltä tai olet sitä mieltä, että arvosteluni meni täysin metsään, jätä kommentti asiasta. :) 

Joulun moussekakku

Nyt kun on tullut leivottua jo pipareita, torttuja ja maustekakkua, niin aloin miettimään, mikä voisi olla hieman erityyppinen jouluherkku, jota voisi kokeilla. Suurena moussekakkujen ystävänä aloinkin suunnittelemaan, miten jouluisen vivahteen saisi tuotua tähän leivonnaisten kuninkaaseen. Pienen reseptisurffauksen inspiroimana alkoi kehitystyö, joka jalostui alla löytyväksi ohjeeksi.

Pohjana toimii itse oikeutetusti piparkakun muruista tehty keksipohja. Pohja olikin se helppo osuus. Täytteen kanssa jouduin painimaan kauemmin ja testasin pariakin eri variaatiota, joista kehittyi lopulta valkosuklainen mascarponemousse piparkakkulisäyksellä. Ensimmäisissä kokeiluissa oli mukana muun muassa rahkaa ja luumuhilloa, mutta lopputulos jäi jotenkin vaisuksi, joten päätiin ottaa kovat keinot käyttöön ja pudottaa rahkan ja luumuhillon kokonaan pelistä. Yksinkertainen on usein parasta ja niin tässäkin tapauksessa. Kolme raaka-ainetta: valkosuklaa, mascarpone ja Flora Vispi muodostavat sellaisen liiton, josta minä pidän. Tähän voi käyttää myös aitoa kermaa, mutta muuten tuhtiin mousseen sopii mielestäni paremmin Flora Vispi. En halunnut myöskään käytää hyydyttämiseen liivatetta, joten suklaan määrä oli nostettava sellaisiin lukemiin, että kakku pysyy leikattaessa kasassa. Onneksi mascarpone itsessään on melko jämäkkää ainetta, eli aivan valtavaa määrää valkosuklaata ei tarvinnut käyttää, (ei neljännes kilo ole paljon :D). Sen verran valkosuklaata kuitenkin täytteeseen tulee, että pienikin pala riittää taltuttamaan makeahimon. Toisaalta täytteeseen tulevat piparkakut tuovat mukavasti suolaista makuvivahdetta, joka tasapainottaa sopivasti kokonaisuutta.

Pohja:

135 g piparkakkuja

55 g voita

Mousse:

250 g valkosuklaata

250 g mascarponea

1 prk (2 1/2 dl) Flora Vispiä

75 g piparkakkuja karkeana rouheena

Suklaakermavaahto:

1 dl Flora Vispiä

25 g tummaa (50%) suklaata

25 g maitosuklaata

Koristeeksi:

vihreää marsipaania

Valmista pohja

Pingota leivinpaperi halk. 20 cm irtopohjavuoan pohjalle. Leikkaa leivinpaperista vuoan reunan korkuiset suikaleet. Voitele vuoan reunat kevyesti ja "liimaa" leivinpaperit kiinni. Murskaa piparkakut hienoksi muruksi ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele seos tasaisesti vuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin moussen valmistuksen ajaksi.

Valmista mousse

Laita valkosuklaa mikron kestävään kulhoon ja sekoita joukkoon 1/2 dl Flora Vispiä. Kuumenna täydellä teholla puoli minuuttia kerrallaan välillä sekoittaen, kunnes suklaa on täysin sulanut. Anna jäähtyä hetki. Vaahdota loput Flora Vispi (2 dl) jämäkäksi vaahdoksi. Kääntele suklaan joukkoon mascarpone ja Flora Vispi -vaahto sekä lopuksi piparkakkurouhe. Levitä mousse tasaisesti piparkakkupohjan päälle ja anna vetäytyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Valmista suklaakermavaahto

Sekoita 1/4 dl Flora Vispiä ja suklaat mikron kestävässä kulhossa. Kuumenna täydellä teholla puoli minuuttia kerrallaan välillä sekoittaen, kunnes suklaa on täysin sulanut. Anna jäähtyä hetki. Vaahdota 3/4 dl Flora Vispiä ja kääntele varovasti suklaakerman joukkoon. Laita suklaakermavaahto pursotinpussiin ja anna seoksen jähmettyä jääkaapissa hetki, jolloin pursotusjälki on parempaa. Pursota kermavaahto kakun pinnalle haluamallasi tavalla ja koristele esim. marsipaanilla.

Joulutortut rahkavoitaikinasta

On olemassa asioita, joita ei itse kannata alkaa valmistamaan. Jamie Oliver liputtaa kaupan vaniljakastikkeen puolesta ja lähes kaikki kokit ja ruokaharrastajat ovat sitä mieltä ettei voitaikinaa kannata tehdä itse. Minutkin on tässä asiassa saatu aivopestyä ja joulutortut on tullut tehtyä aina valmiista torttutaikinasta. Kannattaa muistaa, että torttutaikina ja voitaikina ovat kaksi täysin eri asiaa. Torttutaikina on leivottu margariinista ja tästä syystä se kohoaa voitaikinaa enemmän. Voitaikina taas on maultaan luonnollisesti parempaa, onhan se tehty voista. :) Tämän pienen taikinainfon jälkeen sitten itse asiaan. Viime viikolla töissä oli puhe joulutortuista ja minulta kysyttiin, että et kai sää ite tee taikinaa? No siitä se ajatus sitten lähti. Miksei sitä voisi kokeilla? Voitaikinaahan on olemassa kahta eri versiota kaulittua ja sekoitettua voitaikinaa. Kaulittu voitaikina on se vaikeampi versio, jossa voi kaulitaan taikinakerrosten väliin ja taikinaa taikinaa käännellään ja väännellään edestakaisin monen monituista kertaa, käytetään jääkaapissa, kaulitaan taas ja sitten vielä jääkaappiin jne. Sekoitettu voitaikina, jota päädyin kokeilemaan on erittäin helppo- ja nopeatekoinen taikina, jossa ainekset vain sekoitetaan keskenään. Taikinan voi tehdä hyvissä ajoin etukäteen, jolloin tortut voi paistaa heti, kun mieli tekee. Tällöin aikaa kuluu vähemmän kuin mitä pakastetaikinan sulattamiseen menee. Vaikka lopputulos ei olekaan yhtä lehtevä kuin valmistaikinassa, niin maussa itsetehty voitaikina vie 100-0, ainakin sitä halvinta torttutaikinaa. Jos torttuja jää vielä seuraavallekin päivälle, niin puolen minuutin mikrotus ja maku on jälleen kuin uunista otettuna! Mikrotuksessa piilee kuitenkin se tortun syönnin todellinen vaaramomentti eli kokematon maistelija saattaa polttaa suunsa tulikuumaan hilloon. Muistakaa olla varovaisia joulutorttuja syödessä! :) Ai niin, ostin myös tätä varten nuo torttumuotit, joita en koskaan aikonut hankkia. Nyt kun muutaman kerran on torttuja tullut tehtyä, olen miettinyt, miten olen voinut elää ilman niitä? :) Perinteisten tähtitortttujen lisäksi voin nyt tehdä luumutaskujakin, ja pasteijoita, ja tortelliineja... Ei, pyöreä lasi ei ole yhtä hyvä kuin muotti. Lasilla ei saa painettua tuollaisia kivoja reunoja.

Rahkavoitaikina:

250 g voita
4 dl (260 g) vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
250 g maitorahkaa

Täyte:
luumumarmeladia  

Voiteluun:
kananmunaa

Nypi kuutioitu voi, vehnäjauhot ja leivinjauhe murumaiseksi seokseksi. Lisää joukkoon maitorahka ja sekoita tasaiseksi taikinaksi, vältä kuitenkin vaivaamasta taikinaan sitkoa. Kääri taikinapallo kelmuun ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi, mieluiten anna levätä seuraavaan päivään.

Kauli taikina jauhotetulla alustalla ohueksi levyksi (noin 0,5 cm) ja ota siitä torttumuotilla paloja. Täytä tortut luumumarmeladilla, laita leivinpaperin päälle uunipellille ja voitele kananmunalla. Paista 225 asteessa, uunin alatasolla noin 15 minuuttia. Ota tortut uunista, kun ne ovat kauniin kullanruskeita. Siivilöi jäähtyneiden torttujen pinnalle tomusokeria.

Arabialainen maustekakku

Ensimmäinen joululeivonnaispäivitys tälle vuodelle tulee tässä! Joulutortttuja ja pipareita olen tietenkin jo leiponut, mutta ne eivät ole blogiin asti ehtineet. Jouluun kuuluu torttujen ja pipareiden lisäksi perinteiset vuokakakut. Minä yhdistän jouluun erityisesti kaksi vuokakkua ja ne ovat englantilainen hedelmäkakku ja arabialainen maustekakku. Näistä kahdesta päätin leipoa joulufiilistä nostattamaan arabialaista maustekakkua.Eri ohjeita selatessani huomasin, että on olemassa kuorrutettuja ja kuorruttamattomia versioita. Ei varmasti ollut vaikea arvata, tuleeko minun kakkuuni kuorrute. :) Myös taikinaan tulevissa mausteseoksissa oli joitakin poikkeavuuksia. Tähän asti olen elänyt siinä uskossa, että arabialaiseen maustekakuun käytetään ainoastaan kaakaojauhetta ja kanelia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan mausteena voi käyttää näiden lisäksi esim. inkivääriä, neilikkaa ja kardemummaa. Kaikista ohjeista kuitenkin löytyi kanelia ja kaakaojauhetta eli perusta makuun tulee niistä, en siis ollut täysin väärässä ennakkokäsitykseni kanssa. Myös mantelirouheen/jauheen suhteen on olemassa kaksi eri koulukuntaa. Omasta mielestäni hyvää tulee ilmankin ja jos mantelilisäyksen haluan tehdä, käytän mielummin jauhetta kuin rouhetta. Kun olin jonkin aikaa eri ohjeita googletellut, oli aika tehdä vaikea päätös, minkä niistä valitsisin? Lopulta päädyin Suklaapeikon ohjeeseen, jossa ei ollut kuorrutetta. Kuorrutteeseen suuntaviivat otin Mimmin arabialaisesta maustekakusta. Kakkutaikinan mausteet laitoin periaatteella, mitä kaapista löytyy. Inkivääri oli piparitaikinan teon jälkeen päässyt loppumaan, joten jätin sen pois ja lisäsin omaa suosikkimaustettani, maustepippuria. Hassua, miten pippuri voi sopia leivonnaisiin. :) Jos mausteita tulee käytettyä harvoin, eikä halua ostaa viittä eri pussia mausteita, ei kovin metsään mene, vaikka käyttää pelkästään piparkakkumaustetta. Mimmin kuorrutteeseen tuli kanelia, mutta jätin sen tästä pois, koska mielestäni kuorrute oli täydellisen makuista, kun maistelin sitä leipomisen yhteydessä. Edit: Jouluun kuuluu tietysti myös taatelikakku!

Arabialainen maustekakku:

200 g voita

3 dl (265 g) sokeria

3 kananmunaa

4 1/2 dl (295 g) vehnäjauhoja

1/2 dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

2 tl kanelia

1 tl kardemummaa

1 tl neilikkaa

1/2 tl maustepippuria

2 dl kermaa

Kuorrutus:

50 g voita

2 rkl kaakaojauhetta

3 dl (175 g) tomusokeria

2 rkl vahvaa kahvia

Valmista taikina

Ota kaikki ainekset huoneenlämpöön hyvissä ajoin.  Voitele ja jauhota huolellisesti 1,8 litran kakkuvuoka. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vaahdota voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Kääntele joukkoon vuorotellen kuivia aineita (siivilän läpi) ja kermaa. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista uunin alatasolla noin 1 tunti. Kokeile kypsyyttä loppuvaiheessa tikulla. Anna kakun jäähtyä ja kumoa tarjoilualustalle.

Valmista kuorrutus

Vaahdota voi, kaakaojauhe ja tomusokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kahvia lusikallinen kerrallaan ja vatkaa tasaiseksi. Levitä kuorrute kauttaaltaan kakun pinnalle.

Omenainen kinuski-toscapiirakka

Toscapiirakka kuuluu niihin leivonnaisiin, joita tulee leivottua useamman kerran vuodessa. Yleensä teen kuorrutuksen kaurahiutaleista, mutta tällä kertaa päätin noudattaa ohjetta säntillisesti ja tehdä aidon toscakuorrutteen, johon tulee tietenkin mantelilastuja. Onhan se maku ja koostumus mantelilastuilla tehtäessä parempi, mutta hyvältä maistuu myös se arkisempi kaurahiutalekuorrutekin. :) Tämä ei ole aivan tavallinen toscapiirakka, sillä pohjan pinnalle tulee omenaa ja kuorrutus puolestaan saa kinuskisen vivahteen. Oikeastaan kyse ei ole pelkästä vivahteesta, vaan kuorrutus on koostumukseltaan kuin paksua kinuskikastiketta höystettynä mantelilastuilla. Jääkaapissa kuorrute kovettuu jonkin verran ja parhaimmillaan tämä leivonnainen onkin huoneenlämpöisenä, jolloin maut pääsevät parhaiten esiin. Ohje on otettu Minkalta Kaakao kermavaahdolla -blogista. Reseptin yritin kirjoittaa niin, että se etenee samaan tahtiin kuin itse leipominenkin, mutta kannattaa lukea ensiksi läpi ja toimia omaksi parhaaksi katsomassaan järjestyksessä.

Pohja:

2 munaa

1 dl (88 g) sokeria

2 dl (130 g) vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 tl kanelia

1/2 tl kardemummaa

ripaus suolaa

50 g voita

1/2 dl maitoa

2 keskikokoista omenaa

Kinuski-toscakuorrute:

150 g voita

120 g fariinisokeria

2 dl kermaa

150 g mantelilastuja

ripaus suolaa

Ota kaikki ainekset hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pingota leivinpaperi halk. 24 cm vuoan pohjalle ja voitele vuoka kevyesti. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri, kaneli, kardemumma ja suola keskenään.

Tässä välissä on hyvä aloittaa kuorrutteen valmistus. Sulata voi pannulla ja lisää joukkoon muut kuorrutteen ainekset. Laita pannu keskilämmölle ja anna keittyä hiljalleen pohjan valmistuksen ja paistumisen ajan, kunnes seos on kinuskimaista ja paksuhkoa. Jos tuntuu, että kuorrutus valmistuu ennen kuin pohja on kypsää, niin laita levy ykköselle ja pidä kuorrutetta vain lämpöisenä, jotta se pysyy notkeana.

Kuori ja leikkaa omenat kuutioiksi (noin 1,5*1,5 cm paloja). Voit halutessasi myös leikata omenista ohuita viipaleita.

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi. Kääntele munasokerivaahdon joukkoon kuivat aineet siivilän läpi, kaurahiutaleet, voi ja maito. Kaada taikina vuokaan ja asettele omenat pinnalle. Paista uunin keskitasolla noin 12 - 15 minuuttia.

Ota piirakka pois uunista, levitä päälle kinuski-toscakuorrute ja jatka paistamista vielä noin 15 minuuttia.

Vinkkejä

- Tämä herkku on parhaimmillaan hieman lämpinänä ja kuorrutus kohmettuu jääkaapissa, joten lämmitä piirakkaa hieman ennen tarjoilua.

- Voit käyttää myös piirakkavuokaa, jossa on vähintään 4-5cm korkeat reunat. Toscakuorrute kuplii uunissa ja saattaa tulla yli jos vuoan reunat ovat kovin matalat.

Chocolate Cupcakes go Magnolia

Näihin suklaisiin cupcakeihin törmäsin Leipoo sukkasillaan-blogissa. "Takuuvarma suklaaystävän unelmakuppis", allekirjoitan täysin! Minulta on puuttunut aiemmin luotto-suklaacupcake -ohje, mutta nyt sekin asia korjattu. Nämä nimittäin olivat todella mehukkaita suussasulavan suklaisen makuisia, että aion kyllä tehdä vastakin. Cupcakekille (onpa vaikea laittaa enkunkieliseen sanan suomalainen pääte :)) ominaiseen tapaan nämä eivät kohoa korkeiksi uunissa, vaan jäävät paremminkin kuopalle paiston jälkeen. Se ei suinkaan ole huono asia, koska tällöin kuorrutetta mahtuu päälle enemmän! Paistoaikaa kannattaa tarkkailla, sillä näiden pitää jäädä keskeltä hieman kosteiksi, jolloin lopputulos on mahdollisimman mehevä. Kuorrute näissä on ehtaa voi-tomusokeri -tavaraa pienellä suklaakevennyksellä. Omaan makuun tällainen tuhti ratkaisu uppoaa enemmän kuin hyvin. :) Kuorrute ei nyt ole kaikkein hienoimmin pursotettu kuppiksien päälle, koska ensimmäisellä kerralla sormisuolan hiutale tukki tyllan ja jouduin kaapimaan kaiken kuorrutteen pois pussista. No sitten keksin, että kokeilenpa toisenlaista tyllaa, nyt kun tuli raavittua kaikki kuorrute ulos. Sehän ei ollut mikään maailman paras idea, sillä uudella päällä kuorrutetta tuli aivan liikaa kuppiksien pinnalle eikä sitä riittänyt kaikkiin asti. Ei siinä auttanut kuin lusikoida kuorrute kuppiksien pinnalta pois ja pursotinpussiin, johon olin laittanut alkuperäisen tyllan takaisin paikoilleen. Välissä pursotinpussia piti tietenkin käyttää aina jääkaapissa, koska siinä tohinassahan kuorrute ehti aina lämpiämään sen verran, että jälki ei ollut hyvän näköistä. Onneksi sain lopulta sellaisen lopputuloksen aikaan, että sen kehtaa tänne blogiin laittaa. Käytin muffinssitaikinassa Lidlin J.D. Gross 70 % vadelmasuklaata. Yllättävää kyllä, vadelma maistui taikinassa, vaikka sitä itse suklaassa ei hirveästi olekaan. Siinä on kyllä vissi ero käyttääkö 70 % bitteriä suklaata vai sitä kaupan halvinta tummaa suklaata. Kannattaa sijoittaa muutama kymmenen centtiä enemmän ja ostaa sitä oikeaa tavaraa. Tummempaa suklaata voisi kokeilla ensi kerralla myös kuorrutteeseen. Jos pidät suklaasta, tätä on pakko testata.

Kuppikakut (12 kpl):

85 g voita

75 g sokeria

60 g fariinisokeria

1 1/2 (75 g) kananmunaa

115 g vehnäjauhoja

1/2 tl ruokasoodaa

65 g tummaa suklaata (70%)

85 g piimää

1 tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

Suklaakuorrute:

110 g voita

105 g tomusokeria

85 g tummaa suklaa (50%)

1 rkl (15 g) maitoa tai vispikermaa

1 tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

Valmista kuppikakkutaikina

Ota kaikki ainekset (myös kuorrutuksen ainekset) hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Asettele paperiset muffinssivuoat muffinssipellin syvennyksiin. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat koko ajan vatkaten. Vatkaa hieman jäähtynyt suklaa vaahdon joukkoon. Kääntele mukaan vuorotellen keskenään sekoitetuja kuivia aineita (siivilän läpi) ja piimää. Lusikoi taikina muffinssivuokiin ja paista keskitasolla 15-17 minuuttia. Anna jäähtyä ennen kuorruttamista.

Valmista kuorrute

Tämä valmistustapa eroaa jonkin verran alkuperäisestä ohjeesta. Tein kuorrutuksen samalla tavalla kuin tomusokeri-voikuorruteen yleensäkin. 

Vaahdota voi ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon suklaa ja kerma. Lisää mukaan myös vaniljasokeri ja suola. Laita kuorrute pursotinpussiin ja käytä pussia hetken aikaa jääkaapissa, jolloin pursotusjäljestä tulee siistimpi. Pursota kuorrute kuppiksen pinnalle haluamallasi tavalla ja koristele esim. valkosuklaalla ja rouhitulla tummalla suklaalla.

Maailman paras banaanikakku

Kuinkahan monta "maailman paras" reseptiä minunkin blogistani jo löytyy? :D No kyllä kai tänne vielä yksi mahtuu. Jälleen oli sellainen tilanne, että pöydällä lojui muutama parhaat päivänsä nähnyt banaani, joten täytyi alkaa miettimään niille hyödyntämiskohdetta. Lapesena en ollut mikään banaanikakun suurin ystävä ja muistan, kun mummo sitä leipoi, niin kysyin aina, että tykkääkö joku oikeasti tästä enemmän kuin tiikerikakusta. Niin ne ajat muuttuu ja itsekin olen oppinut arvostamaan banaanikakun makua. Ohje on otettu Cebicin keittiössä -blogista. Vuokakakku on sinänsä melko tylsä leivonnainen, mutta kun siihen lisätään kuorrute, muuttuu se heti paljon houkuttelevammaksi. Kuorrutin kakun tällä kertaa ylläri ylläri suklaalla. Harva asia muuttuu huonommaksi, kun siihen lisää suklaata. :) Kakku itsessään oli hyvin pehmoinen ja tuttuun vuokakakkumaiseen tapaan se vain paranee muutaman päivän maustuessaan. En tiedä tuliko erityisen pehmoinen koostumus siitä, kun porasin kaikki muut ainekset paitsi jauhot tasaiseksi sauvasekoittimella. Jaa miksikö? No sen vuoksi, kun en viitsinyt sulattaa voita kunnolla ja se jäi klönteiksi, kun lisäsin sen taikinaan. Tiesin kyllä jo lisätessäni, miten tulee käymään, mutta pitihän se kumminkin kokeilla, josko tällä kertaa sekoittuisi. :)

Banaanikakku:

2 kypsää banaania (keskikokoista)

2 1/2 dl (225g) sokeria 

2 kananmunaa

120 g piimää
150 g voita sulatettuna

2 1/2 dl (165 g) vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

1 tl kanelia

2 tl vaniljasokeria

ripaus maustepippuria
ripaus suolaa

Kuorrutus:

100 g tummaa suklaata (50%)

1/2 dl (50 g) kuohu- tai vispikermaa

Vamista kakkutaikina

Voitele ja jauhota vehnäjauhoilla kakkuvuoka. Sekoita jauhot ja mausteet keskenään. Laita loput ainekset kulhoon ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää jauhot joukkoon siivilän läpi ja sekoita nuolijalla tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista 200 asteisessa uunissa noin 50 minuuttia. Tarkkaile kuitenkin kypsyyttä paiston aikana ja kokeile loppuvaiheessa puutikulla onko kakku keskeltäkin kypsää. Anna jäähtyä ja kumoa tarjoiluastialle.

Valmista kuorrutus

Laita suklaa ja kerma mikron kestävään kulhoon ja kuumenna mikrossa täydellä teholla vähän kerrallaan välillä sekoittaen. Valuta kuorrutus kakun pinnalle ja levittele tarvittaessa veitsellä reunoilla. Koristele esim. pätkisrouheella.

Prinsessa-kääretorttu

Tulipahan tehtyä niin hyvää kääretorttua, että huh huh. Pidän kovasti marsipaanin mausta ja sen vuoksi prinsessakakku kuuluu ehdottamasti omiin suosikki kakkuihini. Päätin kokeilla muuntaa perinteisen prinsessan kakusta kääretortun muotoon ja sehän onnistui paremmin kuin hyvin. Perinteissä prinsessakakussa täytteenä on yleensä leipurinkermaa/diplomaattikreemiä, mutta tässä versiossa on keveämpi rahkatäyte. Rahkatäyte toimi erittäin hyvin, tuomalla mukavasti raikkautta täyteläiseen makumaailmaan.

Kääretorttupohja:

3 kananmunaa

100 g sokeria

50 g perunajauhoja

20 g vehnäjauhoja

½ tl leivinjauhetta

Täyte ja kuorrutus:

Vadelmahilloa

1 prk (2 1/2 dl) Flora Vispiä

15 g vaniljakastikejauhetta

25 g sokeria

100 g maitorahkaa

10 g sokeria

3/4 tl vaniljasokeria 
250 g - 300 g marsipaania

Valmista kääretorttupohja

Vaahdota huoneenlämpöiset kanamunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Kääntele nuolijalla vaahdon joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet siivilän läpi. Levitä taikina tasaisesti leivinpaperilla vuoratulle uunipellille (24*34 cm). Huom. normaalia pienempi uunipelti! Paista 225 asteessa noin 8 minuuttia.

Valmista täyte ja kokoa kääretorttu:

Siivilöi jäähtyneen kääretorttupohjan  päälle tomusokeria. Aseta päälle leivinpaperi ja leikkuulauta tai uunipelti. Käännä ylösalaisin ja poista leivinpaperi.

Vaahdota Flora Vispi, vaniljakastikejauhe ja sokeri vaahdoksi. Sekoita rahka, sokeri ja vaniljasokeri keskenään. Kääntele rahkan joukkoon 100 g Flora Vispi -vaahtoa. Leivitä kääretorttupohjan pinnalle ohut kerros vadelmahilloa ja sen päälle rahkatäyte. Laita jääkaappiin vetäytymään marsipaanin valmistelun ajaksi.

Kauli marsipaani ohueksi levyksi. Levitä kääretortun pinnalle loput Flora Vispi -vaahdosta. Nosta marsipaani levy kääretortun päälle ja siisti reunat. Viimeistele tomusokerilla ja kaakaojauheella. Kääretortusta saa leikattua siistit palat sahalaitaisella leipäveitsellä.