Runebergin päivä (5.2.) lähestyy kovaa vauhtia, joten on korkea aika alkaa suunnittelemaan, millä ohjeella torttuja leipoisi tänä vuonna. Runebergintortut voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kastiin: kostutettuihin ja kostuttamattomiin. Minä pidän kostutetusta versiosta enemmän, sillä ilman kostutuslientä, runebergit muistuttavat mielestäni liian paljon tavallista muffinssia. Tämä ohje on napattu Kakkuviikarin vispailuja -blogista ja tien tuohon ohjeeseen löysin Facebookin leipoosi-ryhmän kautta, johon vast'ikään liityin.
En omista runebergintorttuvuokaa, joten jouduin tekemään tortut jälleen perusmuffinivuoassa. Se ei tosin ole ollenkaan huono vaihtoehto sillä, minkä nämä korkeudessa häviävät, niin maussa voittavat. Minun mielestäni ja varmaan monen muunkin mielestä parasta runebergintortuissa on päälle tuleva hillo ja tomusokerikuorrutus, ja koska tortut ovat matalampia, tulee niitä suhteessa enemmän. Näissä tortuissa tosin pohjaosuus oli niin mehukas ja kostea, että olisi hyvin uponnut ilman minkäänlaisia päällisiäkin.
Minulla oli sellainen tunne, kun aloin näitä leipomaan, että kaapissa olisi ollut karvasmanteliaromia, mutta eipä sitä ollutkaan jäänyt yhtään viime kerrasta jäljelle. En viitsinyt lähteä sen takia kauppaan, joten tein tällä kertaa tortut ilman aromia. Ajattelin myös, että tällöin kostutusliemeen tulevan punssin maku erottuisi paremmin. Punssia tulee kuitenkin niin vähän, että maku jää melko hennoksi, mutta kyllä sen sieltä löytää, kun oikein maistelee. ;) Hyvää tuli siis ilman karvasmanteliaromiakin, mutta ehkä leivon vielä toisen kerran näitä ennen perjantaita ja haen sitä aromia kaupasta. :)
Runebergintortut: (12-14 kpl)
180 g voita
2 dl (175 g) sokeria
2 kananmunaa
(karvasmanteliaromia)
1 dl (45 g korppujauhoja
10 kpl (135 g) paksua piparkakkua
2 dl (80 g) jauhettua mantelia
2 dl (130 g) vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Kostutusliemi:
1 1/2 dl vettä
1/2 dl punssia (laitoin Flaggpunch-likööriä)
3 rkl (40 g) sokeria
Kuorrutus:
vadelmamarmeladia
1 dl (60 g) tomusokeria
2 tl sitruunanmehua
Murusta piparkakut pieneksi muruksi ja sekoita ne korppujauhojen ja jauhetun mantelin kanssa keskenään. Sekoita toisessa kulhossa vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään.
Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi, lisää kananmunat yksi kerrallaan koko ajan vatkaten. Sekoita joukkoon myös karvasmanteliaromi. Kääntele joukkoon vuorotellen jauhoja (siivilän läpi) ja piparkakkumuruseosta. Lusikoi taikina silikonisen muffinivuoan koloihin ja paista 175 asteessa, uunin keskitasolla 20-25 minuuttia. Ota muffinit pois vuoasta hieman jäähtyneinä.
Sekoita kostusliemen ainekset keskenään ja sekoittele, kunnes sokeri on liuennut kokonaan. Lusikoi lientä torttujen pinnalle ja anna imeytyä rauhassa.
Sekoita
tomusokeri ja sitruunanmehu keskenään ja laita minigrip-pussiin.
Leikkaa pussin päähän pieni reikä ja pursota kuorrutetta renkaan muotoon
tortun ympärille.
Laita marmeladi minigrip-pussiin, leikkaa pussin päähän reikä ja pursota marmeladia torttujen keskelle.
Mäkin kaivelin tänään netistä vehnättömien torttujen ohjeen. Tällä viikolla ei enää ehdi leipomaan, kun olen loppuviikon työreissussa, mutta jos sitten ensi viikolla.
VastaaPoistaP.S. Mä en ole koskaan laittanut mun torttuihin karvasmantelia enkä punssia. Olisipa kiva tietää miltä ne niiden kanssa oikein maistuu! :)
Kyllähän runebergejä voi leipoa hyvin vaikka vähän myöhemminkin :) Kannattaa kyllä kokeilla myös karvasmanteli- ja punssiversiota, jos ei ole allergioita niiden suhteen. Hyvää on minun mielestä sekä punssilla että karvasmantelilla. Kostutusliemeen sopii myös rommi erittäin hyvin :)
PoistaIhania pikku torttuja! Pitää kyllä leipoa näitä jossakin muodossa viimeistään perjantaina. ;)
VastaaPoistaT. Serkusten suklaaunelma-blogi
Näitä voi ottaa hyvällä omalla tunnolla vaikka kaksikin kappaletta :)
PoistaHei...hyvältä näyttää! :p Ja oikeassa olet- tuota hilloa tulee keskimäärin enempi pienempiin torttuihin...eikä se ole ollenkaan huono juttu:) Nam! Itse rrrrakastan karvasmantelia ja se on nimen omaan mielestäni "se juttu" :)
VastaaPoistaKiitos :) Kyllähän karvasmanteli antaa runebergeihin oman tunnistettavan makunsa :)
PoistaMun kalenterin seuraaminen on vähän huolimatonta näin kotiäitinä ollessa. Yleensä siis runeberginpäivät ja laskiaiset yllättää, mutta juuri tänä aamuna katselin kalenteria ja kerrankin ei leipominen jää ainakaan tietämättömyyden vuoksi.. :) Mä en oo koskaan tykännyt karvasmanteliaromista joten mun tortuista sitä ei kyllä löydy.. :)
VastaaPoistaMyös leivontablogeja seuraamalla huomaa lähestyvät juhlapäivät, kun reseptejä alkaa tupsahtelemaan niihin hyvissä ajoin. :) Onneksi torttuja voi varioida oman mielensä mukaan ja jättää karvasmanteliaromin ja alkoholin pois, jos niiden mausta ei tykkää :)
Poista